lauantai 12. maaliskuuta 2011

Tekemisen puute & kesän kaipaus

Auta kesää, syö lunta. No en syö.
Voiko olla näin hankalaa, siis ihan tosissaan. Sonjan kanssa mietitään, että mitä tehdään. Se asia tiedetään jo, että alkoholi liittyy tähän tekemiseen. Mutta, itse ongelmana on se, että meillä ei ole aavistustakaan mihin mentäisiin. Siksi kaipaan kesää.
Kesällä ei tarvinnut uhrata ajatuksia sille, että miettii missä istuisi iltaa tai missä riehuisi. Vastaus oli aina, että ulkona. Sitten vain päätettiin jokin läheinen puisto tai ranta, jossa oltiin. Niin helppoa se oli. Mutta annas vaan kun sataa lunta ja tulee kylmät säät. Kukaan ei enää tiedä, missä voisi viettää iltaa, toki löytyy baareja, mutta kuka lähtee tanssimaan suoraan kotoa, ilman minkäänlaisia pohjustuksia illalle? No ei varmasti kukaan.
Ja täytyykö sitä aina muka mennä baariin? No ei, mutta minne sitä sitten menisi? No kesällä puistoon istumaan, mutta talvella. Aina täytyy jollain kaverilla olla vanhemmat reissussa tai yksin asustelevan olla hyvällä tuulella salliakseen ihmismassan talossaan. No, kai me jotain keksitään. Toivottavasti.

Kauhistelin muuten Japanin järistystä ja tsunamia. Kaksi kokonaista JUNAA ja yksi MATKUSTUSALUS, molemmat täynnä ihmisiä. Aalto oli myös pyyhkinyt jonkun 23 000 asukkaan kylän yli, jonka rannalta oli löydetty 300-400 kuollutta ihmistä. Karua.
Maapallo myös kallistui radallaan enemmän, tosin vain 10cm, mutta luulisi sen olevan aika paljon. Miten se vaikuttaa nyt auringon laskuihin sun muihin lämpöön ja maapallon asioihin? Hauskinta, okei ei näin saisi sanoa, mutta silti, on se että Japani liikku 2,4 metriä järistyksen takia. Mun mielestä on vaan jotenkin jännää ajatella, että jokin maa on kokonaisuudessaan liikkunut johonkin suuntaan. (No olihan koko manneralue yhtä suurta aluetta, kunnes ne erkani jotenkin..)

Nyt Sonja tulee hakemaan. Jeah.
-IPE

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti